lauantai 16. lokakuuta 2010

Ruudolf - Asfalttisoturin viimeinen hidas



Ruudolf - Asfalttisoturin viimeinen hidas
Monsp Records, 2010

Biisilista
01. Paluu tulevaisuuteen
02. Voisitsä rakastaa asfalttisoturii (VIDEO)
03. Leikkii kotii ft. Hyzä
04. Tyyttää ft. Solonen
05. Anna sen marinoituu ft. Koira
06. Kuuluuki kuplia
07. Tietää mist ne puhuu
08. Aina takas kotiin ft. Jodarok
09. Ihanku ei ois pamahtanu ft. Koira & Tonto Slonko
10. Tööttää
11. Koira ei itke ft. Koira
12. Maksimoin ft. Koira
13. Wu-Tang Is The Best
14. Leijonakuningas-laulu ft. Koira

Ruudolf lukeutuu 2000-luvun merkittävimpien suomirap-hahmojen joukkoon. Hänet tunnetaan räpin kaksinkertaisena Suomen mestarina ja poikkeuksellisen tasokkaana vapaatyylittelijänä. Diskografian puolelta löytyy mm. menestynyt klassikkoalbumi "Doupeimmat Jumala seivaa" (2004) sekä kotimaisen hiphopin tähän mennessä onnistunein dokumentti, "Multishow"-DVD (2006). Viimeisimmät vuodet Rudy on viettänyt hiljaiselossa "Born in the U.S.A." (2008) -pettymyksen jälkeen.

Monsp Recordsin elokuussa julkaisema "Asfalttisoturin viimeinen hidas" palauttaa Ruudolfin jälleen ajankohtaiseksi ja tekee sen todellisilla Mickey Rourke -tyyleillä. Uudella pitkäsoitolla liikutaan käytännössä neljän eri aihepiirin vyöhykkeillä, joista jokainen on jo ennestään tuttu kuuntelijoille. Ruudolf, Ruudolfin vaimo, Ruudolfin fanit ja Ruudolfin posse. Biitit ottavat tukea boogiesta, funkista, hiphopista ja soulista, eksyen välillä myös rockin maskuliiniseen maailmaan. Toteutuksessa ovat jeesanneet etenkin edellislevyltäkin tuttu Pianomies sekä artistin uskollinen apuri Karri Koira.

Platan alkupuolella kuullaan entisestään aikuistunutta Ruudolfia, joka on kirjoittanut jo albumin avausraidalle (Paluu tulevaisuuteen) kunnioitettavan rehellisiä tunnustuksia. Neljän ensimmäisen kappaleen aikana ehditään käsitellä huumorilla sävytettyjen vaimo-ylistyksien lisäksi mm. vakiintumista. En tunnustaudu Ruudolfin räppäystyylin suureksi faniksi, mutta karisma ja tilannetajuinen riimittely viihdyttävät sitäkin enemmän. Letkeällä taustalla ja räppäreiden hyvillä värssyillä varustettu Tyyttää onnistuu kohottamaan tunnelmaa jo hieman enemmän.

Anna sen marinoituu saa kunnian olla se biisi, joka nostaa albumin aivan uudelle tasolle. Esimerkillinen bileträkki alkaa riemastuttavalla Tag Team -mukaelmalla ja siirtyy siitä sulavasti vanhankoulun disco funkin pariin. Kappale pursuaa viittauksia jenkkirap-biiseihin - tai siltä se ainakin kuulostaa. Erityisesti Karri Koira heittäytyy omissa osuuksissaan niin afro-amerikkalaiseksi että! Ruudolfin tyylikkäästi esitetty alkoholi- sekä huumekielteisyys on kuitenkin biisin merkittävin asia. Onko koskaan julkaistu suomenkielistä bileräppiä, missä ei hehkuteta edes brenkkua tai pajaa? Nyt on.

Nopeasti tämän jälkeen käy ilmi, että Ruudolf on onnistunut tuomaan levylle jotain mitä aiemmilta teoksilta on puuttunut. Kun "meksikolainen" fiilistelee Endojäbä-voksusamplea ja erästä 80-luvun soul-klassikkoa biisillä Tietää mist ne puhuu, huomaan että Rudyn ilahduttavien radiojuontojen irroittelufiilis on onnistuttu välittämään myös levylle asti! Seitsemän ja puoli minuuttia kestävä (josta pelkkä loppufiilistely 1min 30sek) Vähäiset Äänet -mehustelu Ihanku ei ois pamahtanu jatkaa samaa mahtavaa linjaa.

Tööttää on yksi Ruudolfin kaikkien aikojen onnistuneimpia soolobiisejä (ei vierailijoita mukana). Mahtava kertosäe, pilke silmäkulmassa toteutettua tarinankerrontaa ja upea autotune-osuus. Maksimoin suorastaan huutaa Diddyä ähkimään upeiden Bad Boy -rumpujen päälle. Mario Winans ei kuulemma haluu tietää tästä. Ja lopulta. Leijonakuningas-laulu. KOSKETTAVA. RIEMASTUTTAVA. VOIMAKAS. TÄYDELLINEN PÄÄTÖS ALBUMILLE. TÄLLÄ HETKELLÄ VUODEN PARAS BIISI MUN LISTOILLA.

Jotain oleellista tästä albumista kertovat mielestäni seuraavat kaksi huomiota. 1) Pitkäsoiton laimein biisi on levyn räpeimmällä biitillä rullaava Aina takas kotiin, vaikka biisin läpät onkin hauskoja. 2) Huomasin vasta usean kuuntelukerran jälkeen, että platalla on ODB:n avautumisen lisäksi kaksi muutakin skitiä. "Asfalttisoturin viimeinen hidas" on siis mukaansatempaava ja yhtenäinen kiekko, jonka pirteydestä saa kiittää paljolti monipuolista soundimaailmaa. Lisäksi Ruudolf on voittanut luovuuskriisinsä, jos sellaista on koskaan ollutkaan. Langanpäätä etsivän alun jälkeen materiaali hioutuu lähes timanttiseksi.

4½ / 5

Arvio: Ruudolf - Born in the U.S.A.
Facebook: www.facebook.com/pages/Ruudolf
Kotisivut: www.ruudolf.com
Levy-yhtiö: www.monsp.com
YouTube: www.youtube.com/user/mcruudolf

TILAA "ASFALTTISOTURIN VIIMEINEN HIDAS" THE FUNKIESTISTA

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihmettelinki jo mis arvostelu viipyy!

Mielestäni yks parhaista suomiräplevyistä, biitit ja lyriikat iskee lujaa!

BADABIMBADABUM!

Anonyymi kirjoitti...

Joo.