lauantai 18. heinäkuuta 2009

KIRJA: Seppo Lampela - Hullu klovni



Seppo Lampela - Hullu klovni
Monsp Records, 2008

Kirja-arvostelu

En keksinyt tälle parempaa julkaisupaikkaa, joten vaihtelun vuoksi myös yksi kirja-arvostelu blogin lukijoille. Huomautettakoon, että luin aktiivisesti kirjoja viimeksi yläasteella ja sen jälkeen kirjallisuuteen perehtyminen on jäänyt satunnaisiin teoksiin. En todellakaan ole mikään asiantuntija ja sen kyllä huomaa.

Steen1 heittäytyy erilaisiin projekteihin mielellään mukaan. Hänellä on artistiuransa lisäksi kokemusta mm. pienlevy-yhtiön pyörittämisestä, nuorisotyöstä, tv-toimittamisesta, politiikasta ja kivityöstä raksalla. Viime vuonna Stenkka, oikealta nimeltään Seppo Lampela, sai uuden sulan hattuunsa, kun Monsp Records julkaisi miehen pöytälaatikossa jo vuosia muhineen "Hullu klovni" -romaanin.

Lampelan esikoiskirja kertoo työnsä ja perheensä menettävästä helsinkiläismiehestä, joka alkaa kavereidensa kanssa suunnittelemaan kostotoimia entistä työnantajaansa kohtaan. Varsinaisen tarinan ohessa kirjan minä-kertoja myös mm. kuvailee elämää Itä-Helsingissä sekä viljelee runsaasti piikkejä kulutusyhteiskuntaa vastaan.

Lampela kirjoittaa aktiivisesti Basso.fi -keskustelufoorumin viestiketjuihin ja "Hullu klovni" -teoksen sivuille onkin päätynyt lukuisia puheenaiheita sekä sanavalintoja Basson keskustelupalstalta. Esimerkiksi sivulla 33 vilahtava maininta jättiläistuhatjalkainen-videosta sekä sivulta 59 löytyvä heitto Pelle-Hermannin pelkäämisestä ovat molemmat perua Bassosta. Lisäksi "mjönjääh" ja "hieno mies" -tyyppiset sanavalinnat ovat tuttua Basso-/ff2-kamaa. Tuntuu myös siltä, että minä-kertojan ja hänen ystävänsä Happiksen dialogien puheenaiheet on välillä napattu satunnaisista keskustelupalstan otsikoista, jotka ovat kirjan kirjoittamisen aikaan olleet pinnalla. Esimerkiksi Sin Cityn vuokraaminen ja vappumarssista keskusteleminen.

Muitakin räpin ystäville tuttuja viittauksia löytyy. MC Horisontin riimit on kirjoittanut Cheek ja sen kyllä huomaa toisesta värssystä, mikä kirjassa esiintyy. Riimeissä kun vilahtelee Cheekille ominaisia "tuoretta - Suomesta, liekeis, otan askeleen eteen" -läppiä. Sivulla 156 heitetty toteamus "Se ämmä voi kuitenkin lähteä äkkiä niinku Vanhasen uskottavuus" on kuin suoraan Heikki Kuulan "PLLP"-levyltä. Syvällä Pelissäkin mainitaan sivulla 119. Ja kaikista paras läppä, tosin todennäköisesti tahaton sellainen, on Spesiaali-K maininta Pommi Recordsin yhteydessä. Ne, jotka ovat käyneet Club Deluxeissa, tietävät Dj Special K:n olevan nimittäin tamperelainen tiskijukka.

Yksityiskohdat sikseen. Pienen alkukankeuden jälkeen "Hullu klovni" lähtee todella hyvin käyntiin ja lukijan mielenkiinto säilyykin korkealla aina kirjan loppuun asti. Erityisesti kappaleiden loppumiseen on panostettu. Kirjan keskivaiheilla jokainen kappale loppuu niin herkullisesti, että on pakko aloittaa seuraava heti perään - varsinkin kun kappaleet ovat tehty houkuttelevasti vain muutamien aukeamien pituisiksi.

Kirjan päähenkilö on sympaattinen ja kirja etenee jotenkin rennosti eteenpäin mustan huumorin, yhteiskuntakriittisyyden ja tarinankerronnan varjolla. Henkilökuvailut ovat hyviä ja ns. slangi toimii. Juonessa on sopivasti käänteitä, jännitystä sekä arvailujen varaan jätettävää mystiikkaa. Kirjailija osoittaa myös selvästi tuntevansa miljöön, mistä kirjoittaa. Se tekee tarinasta uskottavamman ja on ehdottomasti yksi teoksen suurimpia plussia.

Välillä henkilöiden keskustelut hieman riistäytyvät käsistä joko epäolennaiseksi tai ylipitkäksi jorinaksi. Kieli on välillä kömpelöä, mitä en sinänsä laskisi miinukseksi. Tuntuu vaan siltä, että välillä kirjakieli ja slangi vaihtavat oudosti paikkaa keskenään. Myös kirjan loppu on pieni pettymys, sillä kaikkien nokkelien käänteiden jälkeen loppuratkaisu tuntuu hätäisestsi kirjoitetulta. Toisaalta kirjan lopussa on se hyvä puoli, että selittelyjen puuttuessa lukija saa itse jäädä miestiskelemään loppuratkaisua ja koko kirjaa kokonaisuutena.

Itse hämmästelin kirjaa lukiessa lähinnä sitä ihmisluonteen pahuutta, miltä yleensä sulkee silmänsä. Tää on ihan tosi juttu: "Hullun klovnin" lukemisen jälkeen mä oon oikeasti monta kertaa kelaillut safkatessani, että syönköhän mä nyt jotain jäniksen raatoa mikä on verhoiltu kanakeitoksi. Tai kun mä ostan shampoota, mä en todellakaan ota enää hyllyn reunimmaista purnurkkaa. Jostain syystä ei ole tullut mieleenkään, että joku katkera syrjäytynyt voisi valuttaa kaupan shampoo-purkkeihin sinne kuulumattomia ja terveydelle haitallisia aineita - niin naivilta kuin se kuulostaakin.

Sinänsä tärkeää sinisilmäisyyden ravistelua. "Hullu klovni" on viihdyttävä ja otteessaan pitävä kirja, joka on oikeasti yllättävän hyvä kokonaisuus ajatellen tämän olevan Lampelan ensimmäinen teos. Läpyskän lukee kannesta kanteen yhdeltä istumalta - enkä näin kirjoittamalla kritisoi sen pituutta.

3½ / 5

LINKIT
Kirjoittajan kotisivut: www.steen1.com
Levy-yhtiön kotisivut: www.monsp.com
MySpace: www.myspace.com/steenone
Tilaa "Hullu klovni" The Funkiestista

Ei kommentteja: