perjantai 6. maaliskuuta 2009

Steen1 - Runoja kontrollihuoneesta



Steen1 - Runoja kontrollihuoneesta
Monsp Records, 2009

Biisilista
01. Intro
02. Kaapissa on natsi
03. RIP AIDS-Timppa ja Mats
04. Puuhamaa
05. Kelaa ft. Asa
06. Sananvapauden väärinkäyttäjät ft. Pyhimys
07. Käyttöohje
08. Mä en oo enää töissä täällä
09. Muistilappuja
10. Seitsemän vuotta
11. Sinä

Kontrollihuoneita on olemassa useisiin eri tarkoituksiin. Yleensä niiden päällimmäinen tarkoitus kuitenkin on, kuten nimikin jo kertoo, säädellä ja hallinnoida. Kontrolloiminen voi koskea niin ihmisiä kuin laitteitakin. Levytysstudiossa kontrollihuone on tarkoitettu musiikin äänittämistä ja käsittelemistä varten. Kyllä te tiedätte, se on se huone, missä tuottajat ja muut oudot napinvääntelijät valvovat eristettyä muusikkoa lasin takaa.

Steen1:n uusi, Monsp Recordsin kautta julkaistu kolmas pitkäsoitto "Runoja kontrollihuoneesta" onkin tätä näkökulmaa vasten osuvasti nimetty. Koko albumi todella kuulostaa kontrollihuoneessa väsätyiltä tarinoilta. Levyn biisilistaan on merkitty tarkoituksellisesti yksitoista biisiä, mutta itse julkaisulla on kuitenkin vielä enemmän skittejä kuin kokonaisia biisejä. Skiteistä kymmenen on laitettu omiksi raidoikseen ja muutama tähän päälle löytyy vielä kappaleiden aluista tai lopuista.

Näillä lyhyillä skiteillä kuullaan sylkemässä muita suomalaisia rap-artisteja, joilla kaikilla on selvästi oma tunnistettava tyylinsä. Lisäksi oma osuutensa on myös Stenkan "omalla" bändillä, Spürmalla sekä näyttelijä Kari Hietalahdella. Biisien lomissa tulevien skittien ansiosta pitkäsoitto saa oman häiriintyneen tunnelmansa. "Runoja kontrollihuoneesta" kuulostaa ensimmäisten soittokertansa jälkeen siltä kuin se kuvailisi 2000-lukua saman aikakauden rap-artistien silmin. Asan kanssa tehdyltä loistavalta Kelaa-biisiltä voisikin poimia lainin, joka kuvaa koko levyä enemmän kuin voisi arvatakaan:

"Digitaalipoika voi skippaa muttei kelata"

Siinä missä laini on käsitettävissä simppelisti niin, että nykyajan mediantoisto-ohjelmissa skippaaminen (oli kyse albumin biiseistä tai elokuvien kohtauksista) on kelaamista korostetumpi ominaisuus, tarkoittaa se myös luonnollisesti sitä, että 2000-luvun nuori mieluummin jättää kaiken haastavan ja epämiellyttävän sikseen kuin pysähtyy ajattelemaan asiaa. Skittien takia tietynlainen kappaleilla hyppiminen näyttelee myös isoa roolia koko pitkäsoitolla. Ennen kaikkea tuo kyseinen laini kuitenkin kertoo Steen1:n kehittymisestä sanoittajana.

Lyriikoiden metaforat ja monitasoisuudet ovat aivan eri tasolla verrattuna Stenkan aiempiin sooloihin, joista nyt on vierähtänytkin aikaa yli kolme vuotta. Sanoitukset ovatkin se juttu, mitä tämän levyn osalta pitäisi hehkuttaa uusien tahtilajien ja parantuneiden räppäystaitojen sijaan. Steen1 kehittyi ulosannillisesti tavallaan tälle tasolle jo erilaisilla feateilla ja omakustanteilla vuosien varrella. Kehityksen huomasi viimeistään "Ajatusrikoksia" -kokoelmalla vuonna 2007.

Yksi syy parantuneisiin kirjoitustaitoihin on voinut olla Pyhimys, joka on toiminut levyllä eräänlaisena vokaalituottajana. Yhteistyön hedelmällisyydestä antaa osviittaa heidän yhdessä tekemä biisi Sananvapauden väärinkäyttäjät, jolla miehet vittuilevat sarkastisesti kaikelle mikä liikkuu ja erityisesti toisilleen. Biisin jälkeen ei tarvitse enää miettiä, miten kaksikko on työskennellyt kappaleiden parissa...

Meni tahtilajit sitten miten tahansa, niin levyn tuotanto on kyllä ihailtavan eläväistä. Intron ja levyn päätösraidan Sinä välillä ehditään kulkea jos jonkinlaisissa soundimaailmoissa synkistä bängereistä (Kelaa) autenttisempaan bändimeininkiin (Puuhamaa). Kuulin viime kesänä pari biittiä tältä julkaisulta, mutta albumiversioina niihin on tehty vielä jatkuvuuden kannalta hyviä lisäyksiä. Spürmastakin tutut Nalle Österman (rummut) ja Dani Nuutinen (kitara) ovat yhdessä Anssi Ahvenniemen (basso) sekä Liukkaan Niklaksen (levyn toinen tuottaja Steen1:n lisäksi) kanssa luoneet albumille taustoja, joista allekirjoittanut kyllä diggaa ilman poikkeuksia.

Omat suosikkibiisini levyltä ovat Intro, Kelaa, Muistilappuja sekä Sinä. Hämmentävää on, että kaksi jälkimmäistä tuo jollain oudolla tavalla mieleeni Leevi & The Leavingsin varsinkin kertosäkeiden aikana. Muistilappuihin on muuten soittanut ja säveltänyt makean kitaran"kulun" Jarkko Martikainen. Huonoja biisejä en oikeastaan tältä levyltä löydä. Saan jokaisesta kappaleesta jotain uutta kuunnellessani niitä uudelleen ja mikä tärkeintä, yksikään biisi ei vaan kerta kaikkiaan kuulosta kokonaisuutena paskalta. Ainoat miinuspisteet lähtee ehkä siitä, että aina jossain vaiheessa "Runoja kontrollihuoneesta" -levyä kuunnellessani tulee hetkeksi aikaa fiilis: "eikö tästäkin aiheesta ole jo riimitelty ihan tarpeeksi?"Stenkan aiemmista pitkäsoitoista en ole juurikaan pitänyt, mutta tämä kolahti lujaa.

Kaikki haluaa kontrollihuoneeseen, mutta kukaan ei halua sen ulkopuolelle. En ainakaan minä.

4½ / 5

LINKIT
Steen1.com
Steen1 Myspacessa
Steen1:n haastattelu syvallapelissa.comissa kesältä 2006
Monsp Records

Ei kommentteja: