torstai 1. tammikuuta 2009

Levil - Tuntematon mies



Levil - Tuntematon mies
Omakustanne, 2008

Biisilista
01. Väijytys (Intro)
02. Tuntematon mies
03. Takas labraan ft. Tykopaatti
04. Ajatuksen abstrakti tahti
05. Luonnollinen ft. Laiska Leppone
06. Tuliaiset
07. 6euroo
08. Livel tyylil (Tunnepohjalta)
09. Oranssi katuvalo ft. Haamu
10. Ne kuuntelee mua
11. Kuolleet kukat
12. Ikuisesti etsimässä
13. Minttukossu loppu (Outro)
BONUS:
14. Takas Labraan (remix) ft. Tykopaatti & ClymaX (kuuntele)

Saarijärveltä kotoisin oleva, mutta sittemmin Helsingin kautta Tampereelle päätynyt Levil on vaikuttanut suomalaisen rap-musiikin saralla vuodesta 2006. Tuolloin mies riimitteli nimellä Strenkku Poeka ja kuului niihin edelläkävijöihin, jotka laittoivat oman levynsä fyysisen tuotteen lisäksi myös ilmaiseen Internet-levitykseen. Lainabiitteihin tehdyt kappaleet eivät kuitenkaan olleet vielä sieltä vakuuttavimmasta päästä, minkä vuoksi herra vietti vuoden hiljaiseloa ja palasi kuvioihin keväällä 2007 nimellä Levil.

Tällä nimellä 24-vuotias räppäri on ehtinytkin julkaista jo kaksi omakustannetta, joista toisen Levil teki yhdessä tuottaja / enkku-mc ClymaXin kanssa. Joulukuussa 2008 ilmestynyt "Tuntematon mies" -pitkäsoitto on siis järjestyksessään artistin kolmas soolo, mutta mielestäni Levilin ensimmäinen varteenotettava julkaisu. Yksi syy tähän on kiekon laadukas ja yhtenäinen soundimaailma, minkä nokkelimmat näkevät jo albumin tuottajalistasta. Joniveli, Don P, Maramice, Jake The Break, R-Jaarli, ClymaX, Eemo1... Suomen parhaista ysärisoundin tuottajista levyltä puuttuvat ainoastaan Staffro ja Marks eli kyseessä on tältä kantilta katsottuna melkoisen huikea nimilista.

Viimeistään kolmannen raidan jälkeen vaikkukorvaisinkin kuuntelija huomaa, että "Tuntemattomalla miehellä" todella kumarretaan kultaisen 90-luvun räpin suuntaan. Biiteille on niitä kuvaillessa todella vaikeaa keksiä muita adjektiiveja, kuin sielukas ja ajaton. Koko pitkäsoitto on täynnä kuolemattoman huoletonta ysärisoundia ja kaikkine suomirap-biiseistä lainattuine voksusampleineen taustoista ei voi olla pitämättä, jos vähääkään on fiilistellyt samplepohjaista tuotantoa. Edellämainittuja voksusampleja riittää kerrankin suomalaiselle räppilevylle kiitettävästi, esimerkiksi heti platan alkupuolella samplattavien träkkien listalle pääsee Vähäisten Äänten klassikko Paskaaks tässä.

Levilin oma tyylikin tuntuu ottaneen vaikutteita Vähäisistä Äänistä. Ja Kemmurusta. Ja välillä riimittelyn takaa puskee mielikuva myös Fintelligensistä "Renesanssi" -levyn aikaan. Jälkimmäisellä tarkoitan sitä, että välillä Levilin flow kuulostaa yhtä jäykältä kuin Elastisella ja Iso H:lla tuohon aikaan + joillain träkeillä kuullaan vähän liiallisuuksiin meneviä sivistyssana-comboja (nelosraita Ajatuksen abstrakti tahti). Muutoin Levil venyttelee sanoja kemmurumaisesti ja suhtautuu flowaamiseen yhtä huolettomasti kuin Ruudolf, Karri-Koira ja TontoSlonko aikoinaan.

Oikeastaan saarijärveläinen kuvaa räppäystyyliään parhaiten itse kappaleellaan Livel tyylil (Tunnepohjalta) [allekirjoittaneen vapaamielinen lainaus biisistä]: "Freestyle-filosofiaa, varustettuna hyvällä fiiliksellä tajunnassa... ...tunnepohjalta." Eli Levil sylkee ja mitä todennäköisimmin myös kirjoittaa riimejään tajunnanvirtamaisella otteella. Positiivinen puoli tässä vapaatyylittelyssä on se, että flowaus kuulostaa parhaimmillaan rennolta ja todella intohimoiselta. Negatiivinen puolena voi nähdä tietynlaisen ylieläytymisen (esim. sanoja venytetään överisti) ja fillerilainit, joilla täytetään verseihin syntyviä aukkoja. Kaikkien onneksi "Tuntemattomalla miehellä" tyylittely sujuu Ne kuuntelee mua -biisiä lukuunottamatta ihan kelvollisesti.

Ysäriräpin ihainnointiin kuuluu vahvasti myös nostalginen vanhojen hyvien aikojen muistelu ja sitä tehdään myös tämän levyn raidoilla. Esimerkiksi Takas labraan, jolla Tykopaatti vetää hyvän vierailuversen, on omistettu kokonaan aiheelle. Nimikkobiisi Tuntematon mies puolestaan kertoo niistä musiikinteon motiiveista, joita Levilillä on. Oranssi katuvalo johdattaa pääartistin ja biisillä feattaavan Haamun kelailemaan ympärillä olevaa maailmaa sekä omaa suhdetta siihen. Myös rahasta, luonnollisuudesta ja omasta tyylistä ehditään tarinoida omien biisien verran.

Mielenkiintoisempia tarinabiisejä "Tuntemattomalta mieheltä" löytyy kaksi. Kuolleet kukat kertovat nimensä mukaisesti tarinan kuolleista kukista. Vaikka biisistä voi löytää viittauksia rakkauteen ja muuttamiseen, ko. träkillä pääosaa todella näyttelevät kukat. Persoonallisesta aihevalinnasta huolimatta kappale on oikeasti jännällä tapaa kiehtova eikä vähiten Recluse Recordings -porukan Jake The Breakin luoman biitin takia. Myös Leviliä on mukava kuunnella mikissä.

Toiseen tarinamuotoiseen kappaleeseen tunnelman on taasen luonut Joniveli. Tuliaisilla kerrotaan miehestä, jonka vaimo tuo Teneriffan lomalta mukanaan sukupuolitaudin. Mies - joka jostain käsittämättömästä syystä on ristitty niinkin typerällä kutsumanimellä kuin Koutsi - ajautuu epätoivoissaan hakemaan lohtua prostituoiduista, hakaten likaista vaimoaan. Tarina ei pääty oikeastaan kummankaan osalta onnellisesti. Outona havaintona kerrottakoon, että vakavalla kappaleella onnistutaan namedroppaamaan ainakin kymmenkunta jääkiekon SM-liigan joukkuetta - ehkä siihen liittyy myös tarinan miehelle langetettu nimi. Joka tapauksessa albumin paras biisi.

Summa summarum: Levilin "Tuntemattomasta miehestä" ei voi oikein sanoa mitään pahaa. Huoletonta räppäämistä ajattomiin biitteihin on mukava kuunnella varsinkin taustamusana ja tarinabiisit antavat lisäarvoa levylle. En kuitenkaan näe tässä hyvien biittien lisäksi myöskään kehuttavaa, sillä lyriikat eivät tarjoa mulle kuuntelijana tarpeeksi iloa, jotta levyä voisi pitää hyvänä saati klassikkona. Tämän albumin hankkimisessa kukaan tuskin menettää mitään, joten suosittelen kiinnostuneita tsekkaamaan julkaisun jos jostain kynsiinne saatte.

3 / 5

LINKIT
Levil Myspacessa
Tilaa "Tuntematon mies" The Funkiestista

Ei kommentteja: