perjantai 19. joulukuuta 2008

Tykopaatti - Luopioisten luja



Tykopaatti - Luopioisten luja
Joku Roti Records, 2008

Biisilista
01. Mä toistan itteeni ft. Idän Ihme aka Kalle Kinos & Hannibal
02. Runkatut lakanat
03. Luotan meikän miljoonaan
04. Lasse Holm vs. Timo Täyspuntillinen
05. Vaimomatskuu ft. Soppa
06. Bisset blossit ft. Stepa
07. Asioita joita joskus tein
08. Säteilen
09. Tuollapuolen
10. Kännissä
11. Hillitty, harkittu, huoliteltu ft. Jodarok
12. Eläkkeellä ft. MC Särre
13. Kyräilijät ft. Kauhukoira & Hannibal
14. Limonaadii 2009
15. Muistoissa

Tykopaatin toinen pitkäsoitto "Luopioisten luja" ilahduttaa kaikkia miehen esikoislevyyn tykästyneitä, sillä se jatkaa aiheidensa puolesta hyvin pitkälti samoilla linjoilla kuin edeltäjänsä. Debyytin sekä erilaisilla kokoelmilla tehtyjen vierailujen jälkeen miehellä olisi ollut hyvä sauma lisätä kuuntelijakuntaansa reippaasti muokkaamalla musiikistaan kuuntelijaystävällisempää, mutta en usko Tykon edes harkinneen koko vaihtoehtoa. Ja hyvä niin.

Uudella albumilla Tykopaatti tarinoi jälleen jokaisen miehen perustarpeista: naisista, viinasta sekä rahasta. Pari sanaa ehditään sylkeä myös polttelemisesta ja kyräilijöistä, joista kumpikaan ei ole Tykolle vieras aihe. Niin sanottuna uutena juttuna Joku Roti Recordsin artisti nostaa pöydälle muistot ja eläkeajan, jolla niitä muistoja on hyvä kelailla läpi. On selvää, että aiheet toistavat itseään jo edellislevyltä asti. Ja Tykopaatti tietää sen itsekin, tuodaanhan ko. seikka esille jo avausraidalla Mä toistan itteeni.

Tykopaatista tulee hänen biisejä kuunnellessaan mieleen kiertolaiselämää viettävä renttu, jolta löytyy joku tarina tai heitto jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen. Tämän vuoksi mies onkin erinomainen tulkitsemaan tekstejä, joissa hurtti huumori näyttelee pääosaa. Luontaisena tarinankertojana Tykopaatti onnistuu pitämään biisien mielenkiintoa hyvin yllä ja kertomaan väritetyt kommelluksensa tavalla, johon niin monet suomalaiset voivat samaistua. Kiireetön räppäystyyli luo jo itsessään 'Paatista eräänlaisen auktoriteetin, jota kuunnellaan silloin kun artistilla on asiaa.

"Luopioisten lujalla" on heti alkupuolella pari erittäin kovaa raitaa. Avausbiisin jälkeen Tykopaatti nimittäin kutsuu naisia yöpymään hänen sänkyynsä, josta löytyy Runkatut lakanat. Kingi konsepti, hauskat lyriikat ja räpeistä kuuluva suoranainen omistautuminen aiheelle naurattavat. Luotan meikän miljoonaan on puolestaan yksi Tykopaatin parhaita biisejä ikinä. MDMA Nummisen jännän g-funk -taustan päälle heitetyt läpät siitä, kuinka äkkirikastumista odotellessa on hyvä viettää huoletonta elämää, uppoaa ihan täysillä. "Muistan kun mun piti viedä sut elokuviin / mut pistinkin mun rahani viinaan ja huumeisiin / mutta veinhän mä sut syömään? / ja kerroin sulle kuinka kohta läpi lyödään / sitten syödään pihviä - siitä on yli vuosi / massei ei näy missään, paranee vaan kuosi..."

Limonaadii 2009 on uusittu versio "Syvällä Pelissä -kokoelmalla" julkaistusta kappaleesta. Eikä ollenkaan pöllömpi versio, sillä uusi biitti ja Karpo-samplet tuovat biisiin mukavaa piristystä. Biisissähän unelmoidaan naisesta joka litkisi vain limua, jotta talouden miesväellä jäisi rahaa laittaa ns. pelti kii. Varsinkin ensimmäinen verse on alusta loppuun niin tiputtavaa läppää, että allekirjoittaneen duunikaveri meinasi todistetusti ajaa motarilla ojaan tätä kuunnellessaan. Kännissä on biisi, joka voisi ihan hyvin syrjäyttää jonkun Hectorin Juodaan viinaa -hoilailun suomalaisten yhteisenä ryyppylauluna. Bisset blossit osoittaa Tykopaatin laadukasta teknistä osaamista flown suhteen, Muistoissa on lämminhenkisen hyvin kirjoitettu päätösbiisi ja Säteilen on valehtelematta yksi vuoden parhaimmista biiseistä.

Mitä tässä nyt voisi sanoa, kun viisitoista raitaa sisältävältä levyltä löytyy ainoastaan yksi huono biisi (Vaimomatskuu, jolla naisia alentavat läpät ovat kaikkea muuta kuin hauskoja + biitti on mielikuvitukseton). "Luopioisten luja" ei sekavan biisilistansa vuoksi tunnu oikealta kokonaisuudelta. Silti platan kuuntelee mielellään läpi ilman skippaamisia, koska kappaleet ovat sopivan pituisia ja niiden räpit sekä soundimaailmat ovat hyvässä harmoniassa keskenään. Tykopaatti ei ole maailman paras laulaja, mutta kertosäkeet ovat siitä huolimatta tarpeeksi smootheja miellyttämään meikäläisen korvia.

Tässä vaiheessa lienee tarpeen huomauttaa, että "Luopioisten luja" on varmasti täynnä rapakon takaa otettuja vaikutteita erilaisista gangsta biiseistä. En itse asiassa yllättyisi, jos jokaisella kappaleella olisi jokin Tykopaatin esikuvan lainaus c-osan, biitin, kertosäkeen tai lyriikoiden muodossa. Allekirjoittaneen musiikkitietämyksellä en kuitenkaan osaa liittää edes kaikista selvimpiä yhtymäkohtia toisiinsa, joten voin vaan kuvitella kuinka paljon enemmän gangsta diggarit saavat levystä irti. Näin maallikolle levyn tunnelma muistuttaa monin paikoin kuitenkin akteista kuten Z-Ro tai jopa Bone Thugs-N-Harmony.

Vierailijat hoitavat osuutensa moitteetta. Idän Ihme hyppää avausraidalla unohtumattomalla tavalla biitin päälle ja "Joku Roti Don" Hannibalin molemmat vierailut ovat tutun varmoja. Stepalta löytyy hyviä heittoja Bisset blossit -träkillä, vaikka ensi alkuun oudoksuin koko verseä. Jos pitää MC Särrestä Loost Koosin biiseillä, pitää jäbän versestä Tykopaatin levylläkin. "Kohti auringonlaskuu, taskuun on kädet laitettu / sanat valikoitu, lehteen painettu / aamuneljä: lehdet jaettu / nyt on syksy, lehdet pudonnu / pakko toistaa ettei unohdu". Kauhukoira sylkee vähän nälkäisemmällä asenteella oman feattinsa Kyräilijöillä eikä Jodarokin esiintymisessäkään ole juuri valittamista. Mietityttää vaan, että kuinkakohan monta feateistaan Jopolokki on uransa aikana vetänyt puhtaasti vapaatyylillä.

Pääosin MDMA Nummisen kyhäämät taustat (poikkeuksina vain raidan 7 biitti: Tapani Kansalainen & Tykopaatti, raidan 13 biitti: Veikko 6mäki) pysyvät sopivan minimalistisina läpi levyn. Erityisesti painostavat, helvetin tuhdit taustat kuten Luotan meikän miljoonaan ja Eläkkeellä saavat pään nyökkäämään. Vastapainoksi on lungimpaa ja ajattomampaa soundia, missä uiskennellaan aivan toisissa ulottuvuuksissa. Esimerkkinä Tykopaatin taustabändin Pula-Ajan Temptationsin sävyttämä Tuollapuolen, jonka korkealentoinen fiilis sopii täydellisesti biisin aiheeseen. All in all: MDMA Numminen on onnistunut työstämään "Luopioisten lujalle" persoonallisia biittejä, joissa on tarpeeksi erilaisia koukkuja. Ja kaikki Tuoreita plattoja lukeneethan tietää, että persoonallisuus on valttia.

"Luopioisten luja" on selvä harppaus eteenpäin Tykopaatin debyyttilevystä "Juomaripoika". Siinä missä edellislevy oli biiteiltään paikoitellen hyvin karu ja riisuttu, uutukainen on kehittynyt tuotannon laadukkuudessa positiivisempaan suuntaan. Tuntuu siltä, että myös Tykopaatti on kehittynyt tuotannon mukana ja löytänyt "omemman" linjansa. Soittoo oli "Juomaripoika" -levyllä loistava biisi, mutta debyytiltä ei löytynyt niin hyviä konsepteja kuin Runkatut lakanat, Limonaadii 2009, Säteilen, Luotan meikän miljoonaan tai Tuollapuolen, jotka kuuluvat "Luopioisten lujan" suosikkeihini. Smoothit kertosäkeet, tarinamuotoiset verset, itsevarmempi flow, laadukas tuotanto ja biisien rakentaminen tekevät tästä levystä teoksen, joka kestää soittoa vielä pitkään. "Luopioisten luja" ei ole timanttinen levy siinä mielessä kuin esimerkiksi Pyhimyksen levy, vaan siinä mielessä, missä Devin The Duden "Landing Gear" on.

4½ / 5

LINKIT
Tykopaatti Myspacessa
Lue Tykopaatin haastattelu loppuvuodelta 2008
Lue Tykopaatin haastattelu syksyltä 2007
Joku Roti Records
Tilaa "Luopioisten luja" The Funkiestista

Ei kommentteja: