lauantai 20. joulukuuta 2008

Juno - 13



Juno - 13
Yellowmic Records, 2008

Biisilista
01. Intro
02. Jon audion
03. Hitto soikoon
04. Kaunein päällä maan
05. Kokonaiskuva
06. Esivedos ft. Pyhimys
07. Pliisut viisut ft. Heikki Kuula
08. Kaks raitaa ft. Timo Pieni Huijaus
09. Matkamies
10. Salaiset kansiot
11. Suu kii ft. Alamaa & Eetee
12. Neiti Ivan Ho ft. Stig Dogg
13. 13

3rd Rail Musicin artistina vielä alkuvuodesta vaikuttanut Juno hyppäsi kesällä neljänneksi lenkiksi Kylmä-kiertueen porukkaan, jonka muut jäsenet ovat siis Pyhimys (Monsp), Timo Pieni Huijaus (Rähinä) ja Heikki Kuula (Yellowmic). Tämä saattoi olla jo ensimmäinen askel kohti Junon debyyttilevyn julkaisua Yellowmic Recordsin kautta. Nimeä "13" kantava esikoinen saatiin reilu viikko sitten kauppojen hyllyille ja albumin ensimmäinen single Matkamies on ehtinyt yllättäen soida jo NRJ:llä asti. Levyn biiteistä on vastannut kokonaan Suomen kärkipään tuottajiin kuuluva Sakke. Kylmä-kiertueen jätkien lisäksi albumilla soittavat suutaan myös Alamaa, Eetee, Matinpoika ja Stig Dogg.

Junoa kuunnellessa ensimmäisenä huomio kiinnittyy väistämättä miehen tyyliin, joka ottaa ehkä vähän liiaksikin vaikutteita Asan vastaavasta. Painotukset, kirjoitustyyli ja artikulointi yleensä kuulostavat häiritsevän paljon Asalta - tai oikeastaan enemmänkin vanhemmalta Avaimelta. Vaikutteiden ottamisessa ei ole mitään väärää, mutta minkä takia lahjakas artistin alku sortuu samaan kuin niin monet Asaa kopioivat teinit ja alkaa vääntämään räppiä ikään kuin toisen artistin suulla? "Kolmellatoista" nimittäin kuullaan häivähdyksiä Junon ns. omasta tyylistäkin (esimerkiksi Pliisut viisut) eikä siinä ole mitään hävettävää. Päinvastoin, kyseinen räppäys kuulostaa paljon luonnollisemmalta.

Oli kyseessä sitten liiaksi otetut vaikutteet tai tahaton yhteensattuma tyylien välillä, niin Junon ääneen sekä flowaukseen tottuu kyllä jo muutamien biisien jälkeen. "13" käynnistyy perinteisellä introlla, jota seuraa raidat Jon audion ja Hitto soikoon. Näistä kahdesta ensimmäisenä mainitulla Juno esittelee teknisyyttään sanoitusten kustannuksella (kappaleesta ei jää mieleen kuin yksi tai kaksi riimiparia). Hyvää flowaamista on joka tapauksessa aina ilo kuunnella ja Juno kyllä osaa tyylittelyn oikein mallikkaasti. Saken biitit eivät ihan lunasta ensimmäisten raitojen kohdalla niille asetettuja odotuksia, sillä liian pirtsakka soundi ei ole meikäläisen heiniä.

Tuo edellä mainittu Hitto soikoon puolestaan painottuu teknisten kikkailujen jälkeen enemmän sanoitusten puolelle. Biisi sisältää köykäistä kannanottoa ja kritiikkiä "johtajia" kohtaan. Träkin kertosäkeestä lainattu osa kertonee sanoituksista kaiken tarpeellisen: "Meil on maailmassa toivoo viel / hitto soikoon, mitä täs voi toivoo viel / ei yhtään mitään, pitää vaan toivoo / et joku passittaa johtajat hoitoon". Ajattelemisen sijaan Hitto soikoon laittaa kuuntelijan haukoittelemaan. Kritiikkiä esitetään kyllä muillakin levyn biiseillä (kuten Salaiset kansiot), mutta selvästi tätä kolmosraitaa paremmin.

Huonon alun jälkeen "13" saa yllättävän käänteen, kun Kaunein päällä maan yllättää ovelilla sanoituksillaan. Hyvinkirjoitetulla biisillä Juno mitä ilmeisimmin tarinoi rakkaudestaan erästä perinteistä rohdoskasvia kohtaan ja tekee sen niin sulavasti, ettei asiaa meinaa edes huomata ensikuuntelulla. Biitti ja biisi kokonaisuutenakin on oikein hyvä. Tätä ylistystä seuraa Kokonaiskuva, jolla räpätään siitä kuinka ikäisekseen paljon nähneen ja kokeneen Junon nuoruusvuodet itseään etsiessä sujuivat. Kappaleella nuorukainen mainitsee musiikin intohimokseen ja haluavansa työstää useita kokopitkiä lähitulevaisuudessa. Tällainen innostuneisuus välittyy läpi miehen musiikista läpi levyn ja on ehdottomasti hyvä asia debyyttiä kohtaan.

Pitkäsoiton ensimmäiseksi singleksi lohkaistu Matkamies on todella laadukas ja kypsä sinkkuvalinta Junolta. Biitti on freesi ja kertosäkeen hillitty autotuneilu toimii, mahtavan tarttuva meininki! Samanlaista fiilistä saa irti myös sanoituksiltaan rivommasta Neiti Ivan Ho -biisistä, jolla lauleskelee smoothit kertsit Punavuoren R. Kelly eli Stig Dogg. Molemmat biisit soundaavat järjettömän hyviltä. Pliisuilla viisuilla lentää hyvää räppiläppää. Heikki Kuula, joka ei näemmä osaa tehdä huonoja kertosäkeitä, revittelee tälläkin biisillä mainiosti. Jos jatketaan vielä kertosäkeiden parissa, niin kunniamaininta täytyy antaa myös Alamaan ja Eeteen hyvälle yhteistyölle Suu kii -kappaleen kertsissä.

Levyn ehkä kiinnostavin raita on kuitenkin Esivedos, jolla tietyllä tapaa rinnastetaan kuvataide ja räppi - katsotaan maailmaa taiteilijan silmin. Sakke on väsännyt kipaleelle erittäin kovan biitin, josta ei potkua puutu. Mahdetaanko kertosäkeessä samplata Raappanaa ja Näkökulmaa vai onkohan assosiaationi aivan väärässä? Perusbiitin aikana pyörivä voksusample on myös onnistunut lisä taustaan. Esivedoksella räppäävät Junon lisäksi siistillä tyylillä vetävä Matinpoika ja Pyhimys, joka aloittaa koko biisin hyvin mielenkiintoisella versellä.

En ole ihan varma, koittaako Pyhi pelkästään kuvailla erilaisia tunnettuja taideteoksia riimeissään vai sisältyykö värssyyn joku kunnon tarina, jonka punaista lankaa on vaikea tavoittaa. Ainakin mies viittaa 1900-luvun alussa kehitettyyn maalaustaiteen suuntaukseen kubismiin sekä sen kuuluisaan luojaan Pablo Picassoon. Myös surrealisti Salvador Dali ja hänen kuuluisa "Muiston pysyvyys" -teos, jossa esitetään mm. kolme "sulavaa" taskukelloa, saavat maininnat. Ja kolmas viittaus minkä tunnistan liittyy John Paschen suunnittelemaan The Rolling Stones -logoon ja Andy Warholiin, joka suunnitteli puolestaan ko. yhtyeen "Sticky Fingers" -levyn kannen, jossa logo ensimmäistä kertaa esiintyi. Lyriikoissa esiintyvät myös tabula rasa, jouluseimi ynnä muu, mitä en osaa liittää yhteen. Aikamoinen verse joka tapauksessa, voisin laittaa sen mielelläni tähän ellei postauksesta tulisi liian pitkä.

Alkupuolen peloista huolimatta Sakella on biittipuolella homma erittäin hyvin hanskassa. Kesäiset taustat eivät onneksi mene liiaksi perinteisen reggaejumputuksen puolelle ja varsinaista konemusiikki-vivahdettakin kuullaan vain Kokonaiskuvalla, jos oikein muistan. Oikein hyviä taustoja. Vierailijoista parhaiten mieleen jäävät varmoilla otteillaan kertosäkeiden kuninkaat Kuula, Eetee sekä Stigi. Pyhimys pistää miettimään ja samoin tekee myös TPH Kaks raitaa -biisillä räpätessään ahneudesta, konservatismista, selän takana jauhamisesta, kilpavarustelusta jne.

Ammattitaitoisista yhteistyökumppaneista huolimatta Juno vakuuttaa myös omalta osaltaan. "13" on kova debyytti luonnollisesti itse artistin ansiosta. Junon räppäämistä on teknisesti katsottuna ilo kuunnella ja kirjoittaminenkin tuntuu sujuvan aiheen ollessa kohdallaan. Yhteiskuntakritiikin tosin voisi jättää enemmän taustalle, mikäli sormella osoittamisen lisäksi ei osata tuoda mitään uutta sanoituksiin. Pitkäsoiton parhaisiin kappaleisiin kuuluvat Matkamies, Kaunein päällä maan, Neiti Ivan Ho ja Pliisut viisut.

3½ / 5

LINKIT
Juno Myspacessa
Yellowmic Records
Tilaa "13" The Funkiestista

7 kommenttia:

heezy kirjoitti...

mä veikkaisin Kokonaiskuvan räppisampleiks on Brädiä ja Kasanovaa ??? :D hauska biisi.

Mikko kirjoitti...

Joo muutes, toi toinen taitaa tosiaan olla Brädi. Jätkäl jotain inside-tietoo? I see you.

Jälkimmäinen taas kuulosti tota arvioo kirjottaessa Olalta, nyt se kuulostaa Doonilta. wtf

heezy kirjoitti...

ei oo mitää tietoa, pelkkiä veikkauksia. Kasanova se on widdu!

Mikko kirjoitti...

Itse artisti kommentoi: kertsissä samplataan Raappanan lisäks Kasanovaa. Eli onneks olkoon ansiokkaasta veikkauksesta!

Redelisko kirjoitti...

Biisihän on siis Urbaanilegendan "Taulu"

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoinen blogi

Anonyymi kirjoitti...

Taking pleasure in Movies No stranger to A Home Cinema

Here is my site ... bivouac