lauantai 27. joulukuuta 2008

Heinis - Säätöpossu



Heinis - Säätöpossu

Yellowmic Records, 2008

Biisilista
01. Haaskaa ft. Heikki Kuula
02. Linssiin
03. Omatunnon kunto
04. Hu-tu-hu-tu
05. Tele-telepatiaa ft. Pyhimys & Laineen Kasperi (kuuntele)
06. Ilman siipii ft. Ezk
07. Ikinä takas
08. Tilit tasan
09. Hetkittäin
10. Asfaltti-ihottumaa ft. Heikki Kuula (kuuntele)
11. Ne muut
12. Alamäkee
13. Maaksi muuttuu

Täytyy myöntää, että mulla oli yllättävän suuret ennakkoluulot 22-vuotiaan Heiniksen "Säätöpossu"-levyä kohtaan. Kun näin, että levylle biittejä ovat tehneet vain Yellowmic-äijien kaveripiiriin kuuluvat tuntemattomat tuottajat, en odottanut paljoa soundimaailmalta. Olin varma, että platta on täynnä halvalta kuulostavia perusbiittejä. Ja kun muistetaan vielä, että tämä kaveri on räpännyt aiemmin nimellä Heinähattu ja esiintynyt samalla dokumentilla Mc Jugin & kumppaneiden kanssa, niin... Mitä mä voin sanoa?

Saatuani "Säätöpossun" käsiini, ilahduin kuitenkin positiivisesti Heikki Kuulan suunnittelemasta kansitaiteesta. Paljon yksityiskohtia sisältävä kansilehtinen, yhtenäinen värimaailma ja biisit merkittyinä takakanteen viivakoodeina. Eikä ensivaikutelma musiikinkaan puolesta jätä kylmäksi, sillä levyn avaava kappale Haaskaa onnistuu heti kiinnittämään mielenkiinnon. Puukko-Jeren tekemä utuinen tausta kuulostaa kaikelta muulta kuin halvalta perusbiitiltä. Hyvin yhteen sopivat rummut ja ajaton melodia pitävät koko taustan tunnelmaa mainiosti yllä.

Heinis itse räppää syrjäytymisestä ja onnistuu ujuttamaan varsinkin toiseen verseen osuvia riimejä yhteiskunnan haaskaksi ajautuvista nuorista. "Nyt on muotii täyttää saappaat jo junnuna / punnita tilanteita, käyttäytyy kunnolla / lapsuus on nyt vastuu, harhaan astu / sun täytyy löytää ratkasu, kun vanhemmat ei maksa laskuu" sekä "selitykset ei auta enää / sä et tehny sitä, mitä muiden mielestä sun pitää". Lopulta mies kehoittaakin haaskaamaan "suunnitelmat, jotka ei oo sun tekemii". Neuvo, jota monet nuoret allekirjoittanut mukaanlukien voisivat noudattaa.

Kaikki levyarvosteluja lukeneet tietää, että jos artistia aluksi nöyryytetään menneiden vuosien tapahtumilla, niin viimeistään tässä vaiheessa arvion sävy muuttuu positiivisempaan suuntaan. Niin tälläkin kertaa, sillä myönnän olleeni Heiniksen "Säätöpossun" kohdalla täysin väärässä ennakkoluuloineni. Lienee turhaa sanoa, että kiekko yllättää arvostelijan aivan puun takaa kovuudellaan. "Säätöpossulla" on korkeintaan pari-kolme huonompaa biittiä ja loput kymmenen ovat pelkkää timanttisen kovaa tykitystä. Haaskaa-biisin taustan lisäksi Palmrothin tekemät Linssiin ja Asfaltti-ihottumaa sekä Ezk:n väsäämät Hetkittäin ja Omatunnon kunto ovat yksinkertaisesti aivan törkeän kovia biittejä, huh huh.

Yhdentekeviä kappaleita albumille on eksynyt kourallisen verran. Tele-telepatiaa -raidalla Pyhimys, Heinis ja Laineen Kasperi pitävät kaikki ikään kuin omat negatiivissävytteiset puheenvuoronsa nykyteknologiasta. Biitti sopii aiheeseen, mutta jostain syystä painostava kappale latistuu tylsäksi raidaksi, joka valitettavasti tulee levyä kuunnellessa skipattua joka kerta. Tämä voi johtua tietysti siitä, että raitaa tuli soitettua paljon jo ennen pitkäsoiton ilmestymistä. Tasaa tilit -träkillä on hyvä tausta, mutta muuta kehuttavaa siinä ei sitten olekaan. "Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos" -tyyppistä riimittelyä velkojen maksamisesta ja kaiken lisäksi sijoitettu biisilistassa sellaisten träkkien väliin, joiden kokonaisuuden kannalta olisi hyvä olla peräkkäin.

Tyhjää on myös "Säätöpossun" pohjalla, nimittäin kolme viimeistä raitaa eivät tahdo millään sytyttää meikäläistä. Ne muut on mitäänsanomaton, siinä on huono tausta ja Heinis ei tunnu olevan läsnä kuin kertosäkeessä. Alamäkee on räpätty joko kännissä tai sitten hyvin epäonnistuneesti melodisuutta flowhun hakien. Maaksi muuttuu on jo hieman edellisiä biisejä parempi, mutta silti levyn huippukohtiin verrattuna äärimmäisen tylsä kipale. Loppupuolesta jääkin näiden kolmen träkin ansiosta huono maku suuhun, kun yhtäkkiä räppärin tyyli muuttuu puuduttavaksi ja riimit eivät kiinnosta tai ovat liian kaukaa haettuja.

No, onneksi hyviä kappaleita löytyy silti huonoja enemmän. Linssiin kustaan kakkosraidalla, jolla esille nousevat valehteleminen, oman edun tavoittelu sekä vasikoiminen. Sun Is Shiningia läskiin biittiin samplaava Omatunnon kunto taitaa tutkiskella isokenkäisten päättäjien omatuntoa, vaikka biisissä sitä ei ihan suoraan esitetäkään. Kehtolaulumaisella Hu-tu-hu-tulla taas räpätään siitä kuinka mitään ei voi saavuttaa pelkällä haluamisella ja toivomisella, vaan asioiden eteen täytyy tehdä myös töitä. Sen sijaan, että biisillä annettaisiin muiden artistien tyyliin toivoa huomisesta tai lohdutettaisiin, että "huomenna on uusi päivä", Heinis kertookin huomisen tuovan huolen tullessaan. Hyvät lyriikat, paska biitti Uglyfacelta.

Myös Ilman siipii kääntää yhden "kliseen" päälaelleen. Siinä missä yhä useammat unelmoivat siivistä ja lentokyvystä, Heinis pitää näitä lenninelimiä pelkkinä kahleina. Siivet selässään kun pääsee leijumaan muiden yläpuolelle, ylpistyy ja muuttuu tekopyhäksi kusipääksi. Miestä tukee enemmän taustoja pitkäsoitolla tehnyt Ezk, joka pääsee sylkemään yhden värssyn verran aiheesta eikä yhtään hullummin räppääkään. Ja jos tuottaja pääsee mikkiin, niin täytyyhän levyllä tehdä myös toisinpäin. Varsinkin tarttuvista kertosäkeistään tunnettu Heikki Kuula on nimittäin väsännyt Ikinä takas -träkille biitin, jossa hän samplaa lähes sydäntäsärkevällä tavalla Vihreät niityt -iskelmää luoden kappaleelle haikean tunnelman.

"Säätöpossun" yhdeksännellä kappaleella Hetkittäin avaudutaan ihmissuhteen vaikeista kiemuroista ja eroamisesta. Heinis tilittää välillä melkein särkyvälläkin äänellä kuinka on päässyt suhteesta yli. Toisen versen aikana räpeistä tulee parhaimmillaan mieleen Keskenin loistava soololevy "Jäi", mikä lämmittää arvostelijan sydäntä. Heinistä säestää hyvä kitaravetoinen biitti painoikkailla rummuilla ja kertosäkeisiin on lainattu Pyhimystä. Kova biisi. Seuraava kipale Asfaltti-ihottumaa onkin sitten Palmrothin kesäisen biitin ja Kuulan revittelevän kertosäkeen taidonnäytettä: kummankaan räppärin keloja ei pysty verseissä tavoittamaan, mutta vuoden kesäisimmässä biisissä sanoitukset ovat toisarvoisia. Päräyttävää!

Heiniksen tyyli räpätä on selkeä ja sitä kuuntelee mielellään. Pitkäsoiton alkupuolella kappaleilla kuten Linssiin huomaa katkonaisen flowauksen, millä Heinis jättää lainin tavallaan keskeneräiseksi ja jatkaa läppäänsä vasta seuraavalla rivillä. Hetken päästä katkonaisuuden hyväksyy jo osaksi miehen kirjoitus- ja tulkitsemistyyliä. Avausraidalta lähtien häiritsee myös ympäripyöreys. Ei osata valita vahvaa näkökulmaa, miltä kantilta tekstit kirjoitetaan ja ollaanko nyt sivustakatsojana vai mitä tehdään. Totta kai levyä kuunnellessa tulee selväksi, että Heinis seisoo koko ajan vähempiosaisten "opposition" jäsenenä ("Sua sattuu - mä tiedän / meit sattuu - ne tietää / me ollaan just se syy miks niiden kengissä - hiertää"), mutta ehkä näkökulmaa voisi tuoda vielä voimakkaammallakin otteella esille.

"Säätöpossu" antaa kuuntelijalleen enemmän kuin ottaa. En kuule Heiniksen flowssa mitään poikkeuksellista, mutta sanoitukset ovat keskivertoräppäriä harkitummat. Levyllä on ainakin neljä loistavaa biittiä ja hyviä räppikertsejä. Diggaan.

3½ / 5

LINKIT
Heinis Myspacessa
Yellowmic Records
Tilaa "Säätöpossu" The Funkiestista

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Asiallinen sivusto ja osuvaa pohdiskelua ja kriittikkiä. Tässä ks. arviossa ainoa miinus tulee lähinnä tuosta artistin historian kaivelemisesta. Jokaisen on pakko aloittaa jostakin, eikä siinä ole mielestäni mitään arvostelemisen tai "nöyryyttämisen" aihetta. Muistaakseni itse Pyhimys ja Heikki Kuulakin aloittivat aikanaan Dominoesta tai vastaavasta collabosta ja hyi mitä paskaa se on kun sen sai käsiinsä.

Jatkossa pitää tulla tarkistelemaan tekstejä enemmänkin.

Mikko kirjoitti...

Moi ja kiitti kommentista!

Oot palautteesi kanssa täysin oikeassa. Arvostelun johdattelukappaleet tuli tosiaan väännettyä aika väkinäisellä bustaamisella vain siksi, jotta arvioon saisi jotain toisenlaista näkökulmaa ja voisi korostaa levyn yllättävän hyvää tasoa.

Jatkossa täytyy yrittää kirjoittaa omaa ajatuksenjuoksuani mukailevampaa tekstiä. Tervetuloa tirkistelemään blogiin uudelleen!