tiistai 20. marraskuuta 2007

Opaali - Viisasten kivi



Opaali - Viisasten kivi
Turnin' Records, 2007

Biisilista:
01. Viisasten kivi
02. Kaikki on saatava feat. Juju
03. ORW Anthem
04. Tuut kuuleen vielä
05. Fakta
06. Silmät feat. Idän Ihme
07. Rullaan nyt
08. Pyöveli feat. Puukko-B (kuuntele)
09. Murha
10. Pelätty & rakastettu
11. Liikuta se
12. Luulis ny
13. Kyllästyny

Tamperelainen Turnin' Records, joka aikaisemmin tunnettiin myös Suomen ensimmäisenä hiphoppiin keskittyneenä levylafka Open Recordsina, aktivoitui taas pienen hiljaiselon jälkeen keväällä 2007 ja pisti ulos kahden artistinsa debyyttisoolot. Toinen näistä kahdesta on Orivedeltä kotoisin olevan sekä ORW Possessa vaikuttavan Opaalin esikoinen "Viisasten kivi", jonka aihepiirit ja lyriikat ovat puhuttaneet niin kuuntelijoita kuin kriitikoitakin. Toiset pitävät Opaalin huumeiden hehkutusta ja väkivallan lietsomista typeränä pelleilynä, kun taas toinen puolisko (yllätys yllätys) diggailee biittien lisäksi myös sanoituksista. Sen sijaan kaikki tuntuvat antavan tunnustusta levyn soundimaailmalle.

Eikä syyttä. Levylle biittejä ovat tehneet lähes kaikki Tampereen parhaat tuottajat aina Tiedemiehestä Jazzy-O:hon, jonka studioilla suurin osa platan biiseistä on äänitetty ja miksattu, sekä nykyään Brooklynissä asuvasta Skemistä Haukkaan & Pualinelssoniin. Oman panoksensa antavat myös ORW-piireistä tutut Jon sekä Matlab. Kuten olisi voinut ennakkoon odottaa, "Viisasten kivi" ei pidä sisällään kasaa minimalistisia jenkkikopio-biittejä eikä muutenkaan sitä tavallisinta eteläsoundia, vaan monipuolisen kattauksen persoonallisia biittejä. Mahtipontisuutta löytyy, kun sitä tarvitaan (albumin introna toimiva nimikkobiisi ja ORW Anthem) eikä tuottajat ole kainostelleet rockimankaan soundin kanssa ollenkaan (Rullaan nyt, Tuut kuuleen vielä, Luulis ny). Monipuolisuudestaan huolimatta soundi on läpi levyn synkkää ja isoa, mikä on aina pelkästään hyvä juttu räppilevyistä puhuttaessa. Tuotannosta albumin kovuus ei siis jää kiinni, korkeintaan useassa biisissä esiintyviin S&C-kertseihin voi ärsyyntyä, jos niihinkään.

Sen sijaan ne sanoitukset. Kun joka biisillä toistetaan samaa kaavaa eli naiset, huumeet, väkivalta ja yleiset räppiläpät omasta paremmuudesta & vihaajista, mutta vain eri järjestyksessä, ei tarvitse olla suuri Einstein arvatakseen räppien käyvän puuduttaviksi. Kertakäyttökamana jopa sanoituspuoli teki vaikutuksen erilaisuudellaan, mutta useamman kuuntelukerran jälkeen tekstit alkoivat kuulostaa väsyneiltä. Biiseillä tuntuu olevan myös yllättävän paljon lapselliselta kuulostavia heittoja ylikonsta-Aapeleista ja Aku Ankoista, jotka herättää lähinnä myötähäpeän tunteita kuuntelijassa. Puhumattakaan viidennen raidan Fakta kertsistä.

Osan tekstien kömpelyydestä Opa paikkaa uskottavalla ulosannillaan, sillä mies saa rankimmatkin läpät kuulostamaan luonnollisilta eikä MC:ltä tunnu puuttuvan ns. auktoriteettia. On sinänsä kunnioitettava saavutus saada tällaiset aiheet kuulostamaan uskottavilta Suomessa. Isolla miehellä on persoonallinen ääni, jota kliseisesti sanottuna joko rakastaa tai vihaa. Flow rullaa nätisti, mikä mahdollistaa tekniset kikkailut muutamilla kappaleilla. ORW Possen Juju, Maajoukkueen Idän Ihme, Koodipossen Puukko-B ja Sophie käyvät feattaamassa levyllä ja täyttävät paikkansa moitteetta. Kyllä, myös paljon kritisoitu Juju sinkkubiisillä Kaikki on saatava.

Parhaiten kolmentoista raidan kiekolta paukkuvat biisit kuten Pyöveli, Luulis ny ja Rullaan nyt, heikoimmin toimii Fakta, ORW Anthem sekä Kyllästyny. Uusien tuulien tuojana sekä kertakäyttökamana yksi vuoden merkittävimmistä julkaisuista, mutta pidemmässä kuuntelussa vaan itseään toistavaa uhoilua. Biittien puolesta platta kannattaa laittaa poistoon.

3/5

Linkit:
Opaali Myspacessa
Turnin' Records
Opaalin haastattelu syvallapelissa.comissa
Tilaa "Viisasten kivi" The Funkiestista

lauantai 10. marraskuuta 2007

Taiunta - Korkeammalle



Taiunta - Korkeammalle
Oletustila Records, 2007

Biisilista:
01. Huomiseen
02. Etsinnälle
03. Itse
04. Naurettava
05. Äitisä
06. Kaikkea
07. Olemmeko
08. Samaa
09. Yhdessä
10. Joka hengittää
11. Matkustaja
12. (piiloträkki)

Taiunta on abstraktia/kokeellista räppiä tekevä MC sekä tuottaja Oletustila Records -nimiseltä levy-yhtiöltä. "Korkeammalle" on hänen alkuvuodesta 2007 julkaistu pitkäsoitto, jolta löytyvä materiaali on väsätty vuosien 2005-2007 aikana. Tekotaiteellinen on sana, joka tulee väistämättä mieleen koko projektista pelkästään levyn kansitaidetta vilkaisemalla.

"Korkeammalle" on pitkäsoittona hyvin raskas kuunneltava. Ehkä raskain pala kuuntelijalle on Taiunnan tyyli, joka on poukkoilevaa kuiskailua, huutamista ja näiden kahden välimaastoa biisistä toiseen. Tällainen vuoristoratamainen räppääminen on tehokeinona kieltämättä hyvä, sillä se saa kuuntelijan keskittymään lyriikoihin antaumuksella, kunhan tyyliä käytetään oikea-aikaisesti. Nyt, kun kuiskailun ja huutamisen vuorottelua joutuu kuuntelemaan versestä ja biisistä toiseen non-stopilla, se on lähinnä ärsyttävää ja kuluttavaa. Tulee väkisinkin hohhoijaa-tunne. Sen sijaan albumin loppupäässä biiseillä ajoittain esiintyvä laulunomaisempi ja tasaisempi räppäämistyyli kuulosti hyvinkin miellyttävältä, mikä herättää toiveita Taiunnan seuraavaa levyä varten tyylinmuutoksesta parempaan.

Jos on MC:n tyyli itseääntoistava ja tylsä, sitä on myöskin soundimaailma. Perusbiittien päälle on yritetty luoda ahdistava ja erikoinen äänimailma, mutta tavoitteen sijaan ollaankin saatu kasa taustoja, joissa kaikissa on jotain makeita kohtia, mutta suurimmaksi osaksi samanlaista painostavaa renkutusta. Paljon pikkunäppärää ja yksityiskohtaista säätöä ei onnistu peittämään pohjimmiltaan samoista aineksista rakennettujen biittien samanlaisuutta. Edes välisoitot eivät onnistu piristämään tuotantopuolta pätkän vertaa.

Yhtenä tehokeinona Taiunta käyttää lainien toistelua. Joku asia saatetaan räpätä esimerkiksi kuusi kertaa uudestaan, jotta se ei varmasti mene kuuntelijalta ohi. Se on tervetullut tehokeino, sillä Taiunnalla löytyy kyllä sanottavaa ja hän saa ainakin levyn alkupuolella (ennen kuin vuoristorata-tyyliin on turtunut) oikeasti miettimään lyriikoitaan. Esimerkiksi biisillä Etsinnälle Taiunta kehoittaa kuuntelijaa antautumaan virran vietäväksi, tutkimaan itseään ja häntä ympäröivää maailmaa. "Koskaan ei löydä lopullista vastausta, mutta etsiminen silti aina palkitaan." Toinen positiivisen kuuntelukokemuksen tarjonnut biisi levyllä on Joka hengittää, mutta muuten albumi tuntuu olevan yhtä tasaista huttua.

Taiunnan mielestä on helppo unohtaa, mutta hän itse ei halua unohtaa. Minäkään en unohda tätä kummallista kuunteluelämystä, jolle on hirveän vaikea antaa arvosanaa. Toisaalta sanoituksissa tuntuu olevan pointtia, toisaalta ne vaikuttavat ontoilta. Kummin päin tahansa, ainakin lyriikat laittavat miettimään. Räpit ja biitit ovat vain niin ärsyttäviä, että niitä ei jaksa kuunnella.

2/5

Linkit:
Taiunta
Oletustila Records
Tilaa "Korkeammalle" The Funkiestista

Tommishock & Kimarr - Perfect Strangers



Tommishock & Kimarr - Perfect Strangers
Softone Music, 2007

Biisilista:
01. My Fathers Song
02. Dead In The Zone
03. Perfect Strangers (kuuntele)
04. Gunnin' 'Em Down
05. Suicidal O Six
06. Kill Me feat. Frankly Irrational
07. Beautiful Madness
08. In No Uncertain Words
09. Gunnin' 'Em Down (Viewmaster remix)
10. Beautiful Madness (Otniel remix)
11. Perfect Strangers (Rrimöykk remix)

Raskasta hengitystä. Aavemaisia ääniä. Tuskainen Tommishock. En ole ennen levyjä kuunnellessani paskonut housuihini, mutta nyt meinasi valahtaa pöksyyn. Kurkin vaistomaisesti olkani yli viiden sekunnin välein ja pelkään. Nähtävästi Tommishockin ja Kimarrin Softone Musicin kautta julkaistua yhteislevyä "Perfect Strangers" ei kannata kuunnella yksin, yöllä ja pimeässä, sillä jo avausraita tekee näin ison vaikutuksen + herättää kuuntelijassa voimakkaita tunteita. Alkuvuodesta 2007 julkaistulla albumilla tuotannosta vastaava Kimarr ja räpit hoitava Tommishock esittelevät muutaman vuoden yhteistyön synnyttämiä hedelmiä.

Levyn pelottavahko introbiisi My Fathers Song ei valehtele, sillä levy etenee samoissa tunnelmissa sekä soundien että lyriikoiden puolesta loppuun asti. Meitä ympäröivä maailma kuvataan synkkänä viidakkona, jossa on turha pyytää pelastusta korkeammilta tahoilta vaan pikemminkin otettava oikeus omiin käsiinsä. Muun muassa ahdistus, eristäytyminen ja itsensä tutkiminen nousevat esiin biisien sanoituksissa ja niille tukea antaa Kimarrin elektrovaikutteiset biitit pörinöineen ja efekteineen kaikkineen. Pakko myöntää, että tämä yhdistelmä toimii varsin hyvin ja tehokkaasti. "Perfect Strangers" on ensinnäkin niitä harvoja MC & tuottaja -levyjä, jolla kumpikaan tekijä ei jää toisensa varjoon, vaan he puhaltavat yhteen hiileen kokonaisuuden puolesta. Näin syntyy aivan oma maailmansa, jonka kylmyys ja karuus on helppo kuvitella niin biittejä kuin sanoituksiakin kuuntelemalla.

Hyvin miksattu platta kulkee koko ajan omaa linjaansa eikä poikkea harhateille. Tommin aggressiivinen tyyli toimii ja räpit pääsevät oikeuksiinsa erityisesti biisillä Suicidal O Six, jonka itsemurhaläppien keskeltä löytyy myös pientä toivonpilkahdusta. Kimarr taas on tuotantopuolella elementissään erityisesti Gunnin' 'Em Down -biisillä. Biisilistalta voisi poimia vielä myös Beautiful Madnessin sekä Dead In The Zonen, jotka toimivat mielestäni parhaiten kaikilla osa-alueilla. Varsinaisen Tommin ja Kimarrin osuuden albumilla päättää tuottajavelhon kuuden minuutin instrumentaali, joka tasapainottaa ja rauhoittaa meininkiä sopivasti lopuksi.

Kiekon lopusta löytyy vielä kolme erilaista remixiä, joista yksikään ei tuota pettymystä. Viewmaster lähestyy Gunnin' 'Em Downia nopealla temmolla ja peliäänillä, mikä kuulostaa lähes yhtä jumalaiselta kuin alkuperäinen biitti. Otniel ruuvaa Beautiful Madnessista chopped & screwed -version, kun taas Rrimöykk nostaa Perfect Strangers -nimikkobiisin adrenaliinitason uusiin ulottuvuuksiin painostavalla remixillään. Itse asiassa Rrimöykk -remix "voittaa" alkuperäisen sovituksen ja selvästi jostain toimintaleffasta napattu sample/melodia toimii makeasti taustalla. MC-vieraita levyllä on vain yksi, Frankly Irrational, joka hoitaa hommansa siedettävästi.

Valitettavaa löytyy ainoastaan albumin lyhyydestä, sillä tätä kamaa olisi mielellään kuunnellut pidempäänkin. Lyhyyden hyvänä puolena voi kuitenkin nähdä yhtenäisyyden, biisilista tuntuu loogisesti etenevältä ja kompaktilta. Ei tästä keksi väkisinkään huonoa sanottavaa.

4½/5


Linkit:
Tommishock
Kimarr
Softone Music
Tommishockin & Kimarrin haastattelu syvallapelissa.comissa
Tilaa "Perfect Strangers" The Funkiestista

Gabro & Frankly Irrational / Freepoint Crew - 12" EP



Gabro & Frankly Irrational / Freepoint Crew - 12" EP

Softone Music, 2006

Biisilista:
01. Gabro & Frankly Irrational - Intro
02. Gabro & Frankly Irrational - Ain't A Damn To It
03. Gabro & Frankly Irrational - Feel All Right pt. 2
04. Gabro & Frankly Irrational - Pass The Peace
05. Gabro & Frankly Irrational - Ain't A Damn To It (instrumental)
06. Freepoint Crew - List Of Priorities
07. Freepoint Crew - In My Own Words
08. Freepoint Crew - Stuck In The 90's
09. Freepoint Crew - List Of Priorities (instrumental)
10. Freepoint Crew - In My Own Words (instrumental)
11. Freepoint Crew - Stuck In The 90's (instrumental)

Vuodesta 2005 asti toiminut helsinkiläinen pienlevy-yhtiö Softone Music julkaisi vuoden 2006 syyskuussa harvinaisen pläjäyksen, nimittäin kaksitoistatuumaisen splitti-EP:n. Kuvakannellisen vinyylin toiselta puoliskolta löytyy ulkomaillakin kiinnostusta herättänyt Gabro & Frankly Irrational -kaksikko, kun taas toisella puolella taiteilee porvoolainen Freepoint Crew -trio (Maz, Mathias, JMA). Molemmilta kokoonpanoilta kuullaan muutamat ennenjulkaisemattomat biisit ja kirsikkana kakun päälle niistä vielä instrutkin.

Gabron ja Tykopaattinakin tunnetun Frankly Irrationalin hyväntuulinen sekä nopeatempoinen puolisko on niin lyhyt, että hädin tuskin tajuaa kuunnelleensa koko settiä. Parasta osaamistaan kaksikko näyttää Feel All Right pt. 2 -raidalla, jolla Franklyn räpit ja Gabron biitti ovat kuin luodut toisilleen. Frankly Irrationalin laidback-räppejä ja laulua yhdistelevä huoleton tyyli, Kalevi Louhivuoren trumpetti sekä biittinikkarin luoma kokonaisuus sampleineen toimii helkutin hyvin. Sen sijaan Ain't A Damn To It sekä Pass The Peace jättävät jossain määrin kylmäksi. Ensimmäisenä mainitussa Franklyn räpit rullaa totta kai miellyttävästi, mutta "Michael Jackson meets Antti Hynnisen huilu" -biitti ja harhailevat sanoitukset eivät tuota allekirjoittaneelle mitään iloa. Pass The Peace taas on Gabron soolokikkailu, jossa ei ole oikeastaan mitään vikaa, mutta ei mitään kehuttavaakaan. Menevää soundia, mutta valitettavasti vain "toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos" -periaatteella.

Freepoint Crewn puolisko on soundinsa puolesta chillimpää meininkiä. Biitteihin on sekoitettu mm. akustista ja utuista tunnelmaa, mikä rentouttaa kummasti mieltä ja saa kuuntelemaan EP:lle ängettyjä instrumentaaliversioitakin jopa tuntikaupalla putkeen. Trion MC Maz räppää hyvin selkeästi artikuloiden ja kuljettaa tekstiä johdonmukaisesti. List Of Prioritiesillä Maz riimittelee jouhevasti asioiden tärkeysjärjestyksestä ja merkityksistä. "I'm a full-time student, part-time MC / and it means clearly listing my priorities / And as a person, I'm always been diverse / because there is bigger things than hip hop in the U&I(uni)verse / So I never say, that I live for the culture / but no doubt that I got something to give for the culture". Myös Freepoint Crewn osuudesta kuitenkin erottuu yksi kappale ylitse muiden kahden, nimittäin Stuck In The 90's, jossa nimensä mukaisesti kerrotaan ysärimusan diggaamisesta ja 90-luvulle "juuttumisesta". Biitin melodia koukuttaa todella pahasti.

Biisit toimii yksittäisinä raitoina, mutta järkevää kokonaisuutta tästä splitti-EP:stä ei saa sitten millään. Idea on ollut hyvä, mutta toteutus on tuntunut jäävän vähän puolitiehen. Tiivistettynä: hyvää tuotantoa, harvinaisen miellyttävää englanninkielistä räppiä ja rentoa meininkiä sullottuna yhteen hätäiseen pakettiin, joka muutaman kuuntelukerran jälkeen jää herättämään hienojen kuvakansiensa takia ihastusta vieraissa, mutta jättää kuuntelijalleen tylsän kuvan itsestään. Matskua olisi kaivannut lisää, että olisi ehtinyt tarttua johonkin kiinni ennen loppumista.

3/5


Linkit:
Gabro & Frankly Irrational
Tykopaatti aka Frankly Irrational
Gabro
Freepoint Crew
Freepoint Crew Myspacessa
Softone Music
Tykopaatin haastattelu syvallapelissa.comissa
Freepoint Crewn haastattelu vuodelta 2005
Tilaa "12" EP" The Funkiestista